Jossakin vaiheessa tuli esiin myös kilpirauhasen vajaatoiminta, mutta se on pysynyt hyvin aisoissa. Suurin ongelmia tuottava riippakivi on ollut kylmäAIHA. Se on anemia johon ei rautatabut auta vaan oma keho hävittää punasoluja. Senkin toteamiseen tarvittiin monenlaista pyöritystä jopa reumapolin kautta. Alkuoireena oli ihon mustuminen kylmässä. Se pelotti minua koska kukaan ei osannut sanoa mitä oireeni olivat ja mistä ne johtuivat. Jopa kylmä maitolasi sai sormeni mustumaan. Myös pyykkien ripustaminen tuulessa (kesällä) teki saman. Lopulta kaikki meni niin pahaksi, että jouduinolemaan sisätiloissa syksystä juhannukseen. Koska en tiennyt mitä tapahtuu jos en pääse ajoissa lämpimään, kaikki ulkoilu jäi. Oireet nimittäin katosivat nopeasti lämpimässä. Eikä kukaan lääkäri osannnut sanoa mitä se on! Vaikka minulla olisi ollut kuinka paljon vaatetta ja lämmin olo niin kohta kasvoni näyttivät siltä kuin olisin ollut pahemman laatuisessa nyrkkitappelussa!

Sitten kaivoin netistä lauseen, että mustuminen tarkoittaisi sitä, että pintaverenkierto pysähtyy! Työssä käynti alkoi olla tuskaa koska oireet ilmenivät myös sormissa ja varpaissa. Ne kohmettuivat niin, että tuntui kuin paikalla olisi ollut jääpuikot, jotka kohta katkeilevat kilisten lattialle. Työmatkoilla auttoi auton sisätilan lämmitin. Toinen "vihollinen" oli työpaikan koneellinen ilmastointi ja liian alhainen lämpötila.

Ihana luontaishoitaja sai kuulla vaikeuksistani ja kutsui minut magneettihoitoon. Alkuun tehtiin tömäkkä aloitus = tiheät hoidot, jotta päästäisiin tilanteen "herraksi". Olimme hieman pettyneitä kun oireeni eivät hävinneet niin nopeasti kuin metsurien valkosormisuudesta kärsivillä. Jatkoin kuitenkin hoitoja. Syksyllä, reilu puoli vuotta hoidon aloittamisesta, huomasin että minähän pärjään ilman "mummokenkiä" (leveäkärkiset) ja tavallisilla hanskoilla. Jatkoin kuitenkin hoitoja ja varovaista elämää vielä vuoden ennenkuin oikeasti uskalsin kokeilla pystynkö ulkoilemaan normaalisti. Aloitin lievistä pakkasasteista. Se onnistui, HURRAA! Lopulta kävin postilaatikolla jopa 20 asteen pakkasella, jolloin jo uskoin että olin voittanut iho-oireet.

Veressäni on kuitenkin niin paljon kulmävasta-aineita, että kun tarvitsen punasolutankkausta niin sopivien pussien saaminen kestää vuorokausia. Rituksimab-hoitoja olen saanut pari kertaa, mutta sen vaikutus ei valitettavasti kestä kovin kauan.

7.5.15 Olin tyhmä ja lopetin magneettihoidon toista vuotta sitten kun ei ollut enää oireita. Oireet palasivat viime syksynä. Aloitin magneettihoidon uudestaan helmikuun alussa, ei ole vielä täysin vienyt oireita pois. Onneksi säät nyt lämpenevät, ei ole niin vaikeata. 

12.10.15 Ei ole vieläkään kylmän aiheuttamat oireet hävinneet. Taas alkaa se sisällä kököttäminen.

15.4.17 Oireilee edelleen, mutta olen oppinut aika hyvin pärjäämään sen kanssa.