Nämä päivät ovat olleet ihania. Ensinnäkin luonnon puolesta. Aurinko paistaa, on leutoa ja vähätuulista. Yöpakkaset tuovat hangille kantavuutta, ainakin suksimiehille.

Toiseksi tunnen olevani hyvässä kunnossa, minkä todisti eilen postissa tullut epikriisikin. Tänään autolla ajellessa kiittelin enkeleitä. Kävin hieronnassa viime viikolla ensimmäisen kerran ja nyt toisen, tätä ei ole tapahtunutkaan pariinkymmeneen vuoteen! Ja hyvin tarpeen tuntuu olevan, ainakin löytyy turkasen kipeitä paikkoja. Jospa se käsikin kuntoutuisi lopultakin.

Olen parin viikon aikana puuhaillut netissä vanhojen valokuvien parissa, kun löytyi useampikin yhteisö, joka liittyy nuoruuteeni. Mielenkiintoista hieroa muistinystyröitä, kommentoida muiden kanssa ja kysellä kukakohan se tuo oli! Minun aikani ekaluokkalaisia ei vaan meinaa löytyä mukaan, vaikka sen takia sinne laittelin kansakoulukuviani. Tahtoo olla nuorempaa  polvea, heidän lapsiaan ja lapsenlapsia.

Yksi minua tänä keväänä sykähdyttänyt asia on enkelipallo! Onnistuin kuvaamaan (siis vahingossahan nämä tapahtuu, ei kuvaajan tahdosta) sellaisen kun kuvasin katolta valuvia lumiröykkiöitä. Oli sykähdyttävä hetki kun tietsikan ruudulle aukesi tuo kuva, jossa pallo on! <3

enkelipallo.jpg