Vielä muutama vuosi sitten minulla oli paljon unelmia eläkeaikaani varten. Nyt nuo unelmat ovat "jäissä" ja alkavat tuntua jo aika utopistisilta. En ehtinyt eläkeikäänikään saakka kun alkoivat terveydelliset ongelmat. Halusin niin kovasti tuottaa ihmisille hyvää oloa ja terveyttä, sekä lepohetkiä arjen aherruksen keskellä.Harrastuksenani on myös helmityöt silloin kun jaksan innostua. Nautin saadessani tehdä intialaista päähierontaa, kuumakivihierontaa ja reiki-hoitoja. Nyt on mennyt reilut kaksi vuotta sairaala pyörityksessä. Kertoilen niistä varmaan tuonnempana.

Nyt olen saanut olla kotona muutaman viikon ja säilönyt syksyn satoa vointini mukaan. Avomaan kurkut ovat purkissa, omenoita monella tavalla pakkasessa, köyhän miehen lakkahillo keitettynä ja puolukoitakin survottuna. Näitä pieniä arjen askareita jaksan tehdä varsinkin iltapäivällä. 

Asumme mieheni kanssa maaseudulla, järven rannalla, ihanan rauhaisassa paikassa. Tyttäremme on lentänyt maailmalle ja tehnyt sinne pesänsä, tapaamme yleensä kerran vuodessa kun hän tulee luoksemme kesälomalle.

Tämä blogi-maailma on minulle aivan uusi, mutta jospa pikkuhiljaa oppisin, ei olisi elämä niin yksinäistä. Yritän tehdä sairauksilleni eri sivut ettei niitä ei ole pakko lukea sellaisten joita asia ei kiinnosta. Tänään taitaa tulla sateinen päivä, vielä olisi vajaa sankko puolukoita siivottavana.